Tahallisuus on yksi rikosoikeuden keskeisimpiä käsitteitä. Monille meistä tahallisuus on käytännön arjessa tuttu ilmaisu. ”Sinä teit tuon tahallasi”, on usein etenkin lapsena kuultu sanaparsi. Mutta mitä tahallisuudella rikosoikeudessa tarkoitetaan?
Itse asiassa rikosoikeudessa tahallisuudella tarkoitetaan samaa kuin yleiskielessä. Mutta rikosoikeudessa on jouduttu tarkasti määrittelemään tahallisuus. Tähän on useita eri syitä. Yksi tärkeimmistä liittyy siihen, että suurin osa rikoksista edellyttää tahallisuutta. Toisin sanoen, mikäli tahallisuutta ei ole, ei kyse ole rikoksesta.
Esimerkkinä voidaan mainita vahingonteko. Rikoslain 35 luvun 1 §:ssä säädetään, että ”joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.” Säännöksen sanamuodosta voidaan päätellä, että vahingonteko on rangaistavaa ainoastaan tahallisena. Näin ollen vahingossa tai huolimattomuudesta tapahtunut toisen omaisuuden vahingoittaminen ei ole rangaistavaa. Sen sijaan vahingonkorvausvastuu voi tällöin tulla kysymykseen.
Rikoslain 3 luvun 5 §:n 2 momentissa nimittäin säädetään, että jollei toisin säädetä, rikoslaissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava. Näin ollen, kun edellä vahingontekoa koskevassa rangaistussäännöksessä ei säädetä tuottamuksellisesta menettelystä, ei muusta kuin tahallisesta vahingonteosta rangaista.
Entä mitä rikosoikeudellinen tahallisuus sitten tarkoittaa? Rikoslain 3 luvun 6 §:ssä säädetään, että tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.
Yllä esitetty rikoslain tahallisuus -määritelmä voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin tarkoitustahallisuuteen eli siihen, että tekijä on tahtonut aiheuttaa seurauksen. Esimerkiksi vahingonteon osalta kyse on siitä, että tekijä on halunnut omaisuuden vahingoittuvan. Hän on heittänyt matkapuhelimen maahan koska halusi rikkoa sen.
Toinen tahallisuus -määritelmä liittyy varmuustahallisuuteen. Tällöin arvioidaan teon ja seurauksen välistä yhteyttä. Tekijän tarkoituksella ei ole tällöin merkitystä, jos voidaan osoittaa, että teosta varmuudella seuraa tietty seuraamus. Esimerkiksi jos henkilö polttaa taidekeräilijäystävänsä gallerian, koska vihaa siellä olevaa häntä esittävä maalausta, hänen täytyy ymmärtää, että myös kaikki muut galleriassa olevat taideteokset tuhoutuvat tulipalossa. Tällöin varmuustahallisuus ulottuu kaikkien muiden teosten vahingoittumiseen, vaikka tekijä ei tavoittelisi muuta kuin oman taulunsa tuhoamista. (Toki riippuen tilanteesta taidegallerian polttaminen voi täyttää myös muiden rikosten tunnusmerkistön).
Kolmas tahallisuus -määritelmä liittyy todennäköisyystahallisuuteen. Tällöin kyse on siitä, että teosta aiheutuvaa seurausta voidaan pitää todennäköisenä. Todennäköisyys on sillä tavoin matemaattista, eli seurauksen pitää olla todennäköisempi kuin sen syntymättä jääminen.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2013:82 on käsitelty todennäköisyystahallisuutta. Ratkaisussa oli kyse venäläisestä ruletista. Tapauksessa A oli kaksi kertaa pyöräyttänyt sattumanvaraisesti revolverin patruunarullaa ja pyöräytysten jälkeen laukaissut aseen lähietäisyydeltä kohti B:n päätä. Tapauksessa on riidatonta, että aseessa oli ollut yksi patruuna. Yhteensä patruunapesiä oli kuusi. Näin ollen matemaattisesti laskemalla sattumanvaraisen pyöräytyksen jälkeen todennäköisyys sille, että patruuna osuu iskurin kohdalle on yhden suhde kuuteen. Korkeimman oikeuden mukaan näin ollen on selvää, että seurauksen syntymättä jääminen on paljon todennäköisempää kuin sen syntyminen, jolloin kyse ei ole tahallisesta teosta. Tahallinen teko olisi edellyttänyt, että patruunarullassa olisi ollut neljä tai enemmän patruunoita. Kolmen patruunan tilanteessa seurauksen syntyminen olisi ollut yhtä todennäköisestä kuin sen syntymättä jääminen.
Edellä olevat esimerkit auttavat ymmärtämään mitä rikosoikeudellisella tahallisuudella tarkoitetaan. Tahallisuus on yksi keskeisimpiä rikosoikeuden käsitteitä, sillä rikoslaki pohjaa pitkälti sille ajatukselle, että vian tahallisista teoista rangaistaan. Vahingoista ja huolimattomuudesta ei pääsääntöisesti rangaista, vaikka monia poikkeuksiakin on. Sen sijaan vahingonkorvaus tulee lähtökohtaisesti kyseeseen myös huolimattomuudesta aiheutuneiden tekojen osalta.
Otto Meri, AA, VT, OTT